Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan Suomessa oli vuonna 2023 yhteensä 70 818 kevytyrittäjää, vuonna 2020 heitä oli 42 307. Määrä jatkaa vakaata kasvua, kevytyrittäjyydestä on tullut merkittävä yrittäjyyden muoto. Kevytyrittäjät ovat henkilöitä, jotka laskuttavat tekemäänsä työtä laskutuspalveluyrityksen kautta.
”Kevytyrittäjyys on selkeästi kasvava ja suosittu työn teon muoto sekä myös mahdollinen väylä yritystoimintaan. Työelämältä kaivataan yhä enemmän vapautta ja joustoa, lisäksi nuorten kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut. On hyvin tervetullutta, että on joustavia ansaintatapoja. Kevytyrittäjyys myös tukee taloutemme kasvua ja työllisyysasteen paranemista”, sanoo Uusi Työ ry:n toiminnanjohtaja Petri Graeffe.
Uusi Työ ry selvitti kevytyrittäjäasiakkaiden tuntoja
Kevytyrittäjiä ja laskutuspalveluyrityksiä edustava Uusi Työ ry tilasi tutkimusyhtiö Aula Research:ltä selvityksen kevytyrittäjien näkemyksistä ja tilanteesta. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2024, vastauksia saatiin 1 181. Kysely on jatkoa yhdistyksen vuosittain tekemälle kyselylle, vastaajina olivat Uusi Työ ry:n jäsenyritysten kevytyrittäjät.
Kyselyn vastaajien koulutustausta edustaa hyvin pitkälti suomalaista väestöä, ammatillinen toisen asteen koulutus on 32 %:lla ja korkeakoulututkinto 42 %:lla vastaajista. Vastaajista oli 53 % miehiä ja 47 % naisia, Suomen kansalaisia vastaajista oli 92 %.
Kevytyrittäjät ovat tyytyväisiä ja luottavat tulevaisuuteen
Vastaajat ovat suurelta osin tyytyväisiä elämäntilanteeseensa kevytyrittäjinä: 20 % oli hyvin tyytyväisiä ja 65 % melko tyytyväisiä. Tärkeimmät syyt toimia kevytyrittäjänä ovat edellisten kyselyiden tapaan toiminnan helppous ja joustavuus sekä paperitöiltä ja byrokratialta säästyminen.
Vastaajien enemmistö uskoi, että heidän liiketoimintansa kevytyrittäjinä kasvaa seuraavien 12 kuukauden aikana. Liiketoiminnan merkittävään tai kohtuulliseen kasvuun uskoi 31 % vastaajista ja liiketoiminnan pienenemistä ennakoi 15 % vastaajista.
”Kevytyrittäjyys vastaa erinomaisesti vapauden ja joustavuuden toiveisiin ja helpottaa niin työn suorittajan kuin tilaajankin rutiineja. Kevytyrittäjäpalvelu hoitaa hallinnolliset tehtävät ja vastuulliset laskutuspalveluyritykset myös vakuuttavat kevytyrittäjän”, kertoo Uusi Työ ry:n puheenjohtaja Saija Hellstén.
Viranomaispäätökset huolestuttavat kevytyrittäjiä
Aiempien kyselyiden tapaan hankalimmiksi asioiksi kevytyrittäjyydessä koettiin työn hinnoittelu oikealle tasolle (41 % vastaajista), viranomaisten heikko tietämys kevytyrittäjyydestä (39 %) sekä epäselvyys sosiaaliturvasta (39 %).
Noin 16 % kaikista vastaajista kertoi avoimissa vastauksissa kokemistaan ongelmista viranomaisten kanssa. Ongelmia kokeneet kohtasivat niitä useimmiten TE-toimiston kanssa (48 % vastaajista). Vaikeuksia oli ollut myös verottajan (23 %), Kelan (10 %) eläketurvakeskuksen (10 %) ja työttömyyskassan (8 %) kanssa.
Kyselyyn vastanneet kevytyrittäjät kommentoivat avoimissa palautteissaan muun muassa sitä, että eri virkailijoiden tulkinnat ja ohjeistukset vaihtelevat sen suhteen, onko henkilö yrittäjä vai ei sekä milloin henkilö katsotaan täysipäiväiseksi yrittäjäksi ja milloin sivutoimiseksi:
”Aloittaessani kevytyrittäjänä olin lomautettu ja silloin TE-toimistossa oli eri virkailijoilla vähän erilaista tulkintaa minun tilanteesta. Olenko yrittäjä vai en.”
”Saimme liki 200 avointa vastausta, joissa kerrottiin haasteista, joita kevytyrittäjät olivat kokeneet viranomaisten kanssa. Näin suurta prosentuaalista osuutta vastaajista voi pitää huolestuttavana sekä kevytyrittäjien, heidän toimeksiantajien että yhteiskunnan kannalta. Ongelmien lukumäärää selittävät varmasti sekä puutteellinen ohjeistus että tulkintakysymykset. Ennakoitavuuteen on panostettava paljon, tämä on myös oikeusturvakysymys”, Petri Graeffe toteaa.
Uusi Työ ry tekee mielellään yhteistyötä viranomaisten ja lainsäätäjien kanssa, jotta hyvin moninaisten tilanteiden ennakoitavuus sekä ihmisten oikeusturva voidaan turvata mahdollisimman hyvin.
Työllistymistä myös kevytyrittäjänä kannattaa tukea ja edistää
Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysastetta. Juuri julkistetussa tutkimuksessa (linkki) Eläketurvakeskuksen tutkijat Susanna Sten-Gahmberg ja Aart-Jan Riekhoff totesivat, että noin 20 % kevytyrittäjistä oli ollut työttöminä ennen kevytyrittäjäkauttaan. Toisaalta selvisi, että he saivat kevytyrittäjyyden alettua verrokkiryhmänsä palkkatasoa kiinni – heidän asemansa parani kevytyrittäjyyden aloittamisen jälkeen.
”Pienimuotoisenakin alkava kevytyrittäjyys on erinomainen väylä kohti kokopäiväisempää työtä tai yrittäjyyttä. Yhteiskunnan kannattaa tukea kaikkia työnteon muotoja, sillä alati muuttuvassa ja yhä pirstaloituvammassa työelämässä monenlaisille työllistymisen ja työllistämisen tavoille on tarvetta. jotka sopivat yhä pirstaloituvampaan työelämään. Kevytyrittäjyys on osoittanut toimivuutensa erinomaisena vaihtoehtona niin kokoaikaiseen yrittäjyyteen kuin lisätulojen ansaintaan ja työmarkkinoille pääsyyn”, sanoo Saija Hellstén.
Lisätietoja:
Petri Graeffe, toiminnanjohtaja Uusi Työ ry, p. 040 547 3388, petri.graeffe@uusityo.fi
Saija Hellstén, puheenjohtaja Uusi Työ ry, p. 040 551 5189, saija.hellsten@eezy.fi
Uusi työ ry on kevytyrittäjyyspalvelujen toimialajärjestö sekä itsensätyöllistämisen ja kevytyrittäjyyden edistäjä ja puolestapuhuja. Edistämme toimialan ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä sekä kevytyrittäjien ja itsensätyöllistäjien yhteiskunnallista asemaa. Uusi työ ry on luonut toimialalle eettiset ohjeet, joita kaikki jäsenyritykset ((Eezy Kevytyrittäjät, Floy, Laskuttamo, Odeal ja UKKO.FI) ovat sitoutuneet noudattamaan.